Millaista olisi ateistina islamilaisessa yhteiskunnassa?

Alunperin kristityistä ja juutalaisista käytettiin nimitystä kirjan kansat tarkoittamaan, että nämä ryhmät uskovat yhteen jumalaan, mutta vääristyneellä tavalla. Jumala on aikanaan antanut näille kirjan kansoille saman viestin kuin muslimeillekin, mutta viesti on aikojen saatossa vääristynyt eikä kirjojen kansojen usko ole enään puhdasta. Myöhemmin tähän määritelmään sisällytettiin myös zoroastrialaiset, sikhit ja jopa hindut sekä buddhalaiset.

Näitä jumalaan vääristyneesti uskovia ei kuitenkaan voitu kohdella kuin ketä tahansa muslimia. Heidän piti maksaa jizyaksi kutsuttua veroa islamilaiselle valtiolle, joka oli korkeampi kuin muslimien maksama zakat-almuvero. Vastineeksi jizyasta nämä ei-muslimit saivat pitää ja harjoittaa omaa uskontoansa sekä pitää omaisuutensa ja säilyttää ruumiillisen koskemattomuutensa. He eivät kuitenkaan saaneet olla virkamiehiä tai saavuttaa poliittista asemaa, omistaa aseita, hevosia, kameleja tai taloja, jotka olivat korkeampia kuin muslimien talot. Asema lain edessä oli myös erilainen kuin muslimin: dhimmi ei saanut todistaa islamilaisessa tuomioistuimessa. Tiivistettynä näiden ei-muslimien sallittiin olla olemassa, kunhan suostuivat alistumaan pysyvästi muslimien alaisuuteen. Kieltäytymisestä saattoi seurata joko vankeusrangaistus alistumiseen asti tai kuolema.

Tiettävästi Mohammedin kuoleman jälkeen suoranainen väkivalloin käännytys islamiin on ollut perin harvinaista. Kääntyjät ovat olleet ei-muslimeja, jotka ovat halunneet täydet kansalaisoikeudet vrt. dhimmin asema. Eri aikoina ja alueilla myös uskonnollisten vähemmistöjen vainoaminen on ollut motivaationa kääntymiselle.

Muslimivallan alle joutuneilta alueilta tavatut pakanat ym uskottomat taas saivat vähemmän oikeuksia kuin dhimmit tai eivät oikeuksia lainkaan.

Ateistina islamilaisessa valtiossa eläminen olisi varsin mahdotonta, koska valtio ei tarjoaisi minkäänlaista lainsuojaa. Rikoksen uhriksi joutuneelle ateistille vastattaisiin poliisiasemalla "voi voi". Myös ateistin omistaman talon voisi milloin tahansa ottaa kuka tahansa haltuunsa. Tällaisen ihmisen elämä perustuisi täysin ympärillä elävien ihmisten hyväntahtoisuudelle. Lähtökohtaisesti ateistin kääntyminen uskontoon, joka ei tarjoa todisteita teesiensä taakse voisi olla vain teeskentelyn takia tehty.

Ilman arvolatausta ja historiallisina faktoina tämä ei kuulosta niin pahalta, edes historiallisessa kontekstissaan, sillä kohtelivathan kristitytkin keskiajalla ja vielä myöhemminkin toisuskoisia kaltoin. Veroja maksetaan nykyisessä yhteiskunnassakin jo aivan liikaa ja aseiden saamista ollaan rajoittamassa. Teeskentelemällä muslimia saisi vielä omat verot pienemmäksi ja saisi omistaa hevosen tai nykyään auton. Ainahan sitä nyt voi opetella ulkoa muutaman rukouksen ja vaikka torkkua kontillaan muutaman kerran päivässä Mekkaan päin vastineeksi kansalaisoikeuksista. Pitäisi vain pitää salaisuutena olevansa ajatusrikollinen, joka onkin sitten todella syytä pitää salaisuutena. Jos jää kiinni islaminuskon teeskentelystä, rangaistuksena on kuolema.

Eläminen olisi mahdollista jos antaisi elämän rullata rutiineilla. Aamulla aamiaisen jälkeen töihin. Töiden jälkeen iltapäivällä kotiin ja illalla taas nukkumaan. Kun ajattelisi vain päivän konkreettisia toimia eikä ikinä kyseenalaista mitään pärjäisi luultavasti aivan mainiosti. Alkoholin käyttö viikonloppuisin vaatisi enemmän luovuutta, mutta mahdollista sekin olisi salattuna.

Nyt otan esiin punaisen kortin (vrt. natsikortti). Sosialistisissa valtioissa kansalaisten jokapäiväinen elämä oli juuri tällaista. Elämä rullasi paikallaan ja valtio tarjosi työpaikan, elintarvikkeet, vaatteet ja asumisen. Riitti kuin teki tehtaassa sen minkä käskettiin. Vaikeuksiin joutui vasta jos erehtyi sanomaan ääneen jotain kiusallista järjestelmässä havaitsemistaan epäkohdista tai syyllistyi peräti sellaiseen julkeuteen, että vaati muutoksia järjestelmään. Sellaista järjestelmää kutsutaan yleisesti totalitaariseksi.

Sinänsä islam ei ole mitenkään poikkeava uskonto kun mietitään uskontoa totalitaarisen valtion ytimenä. Se on tosin nykyäpäivänä ainoa käytössä oleva uskonto, jota käytetään totalitaaristen valtiokoneistojen ytiminä. Kristinusko on uuden ajan alusta lähtien menettänyt otettaan maallisesta vallasta, eikä ole näkyvissä sellaista tekijää mikä tuon suunnan kääntäisi. Juutalaisuus etnisenä uskontona ei kykene leviämään ja se lakkasi olemasta totalitaarinen uskonto roomalaisten pakotettua juutalaiset pois Palestiinasta. Hindulaisuuden tulevaisuus näyttää samalta kuin kristinuskonkin ja samoin buddhalaisuuden.