Väkivaltaisuus on suomalaisten geneettinen sekä kansallinen erityispiirre

Aamulla radiota kuunnellessani olisin kulauttanut kahvit väärään kurkkuun, mikäli olisin juonut kahvia samaan aikaan. Yleisradion uutisissa kerrottiin väitöstutkimuksesta, jossa on tutkittu perimän ja väkivaltarikollisuuden yhteyttä.

Tässä tutkimuksessa Halla-ahon oikeudenkäynnistäkin tuttu Kaleva-lehden mielipidekirjoitus esitettiin faktana.

Vrt. kalevan mielipide

Päissään surmaaminen on kansallinen, ehkä suorastaan geneettinen erityispiirre.

Ja ylen uutisesta

Tikkanen on tutkinut geenimuotoa, jonka kantajilla on suurempi riski väkivaltaiseen käytökseen. Yllättäväksi löydön tekee, että geenimuotoa kantaa yli puolet suomalaisista. Geneettinen alttius voi johtaa väkivaltaiseen käytökseen varsinkin kun mukaan liittyy alkoholin käyttöä.

Pitäisikö nyt Roope Tikkanen haastaa oikeuteen kiihottamisesta kansanryhmää vastaan? Julkisen sanan neuvoston ja myöhemmin käräjäoikeuden linjan mukaan näin saa sanoa kunhan ei esitä väitettä faktana. Nyt asia on esitetty faktana.

Entäpä jos tämän väitöksen materiaalin pohjalta joku toinen tutkija tekisi oman tutkimuksensa, jossa tutkittaisiin esim somalien ja väkivaltaisten geenien esiintyvyyttä. Olisiko sen tutkimuksen mahdollinen positiivinen tulos laiton? Tatu Vanhanen joutui kiirastuleen tutkittuaan eri väestöjen älykkyyseroja.

Eutanasia eläkepommin purkamiseksi

Kirjailija Kaari Utrio ehdotti itsemurhapillerien jakamista terveyskeskuksissa yli 70-vuotta täyttäneille vanhuksille:

"Se tulee olemaan välttämätöntä, sillä nopeasti kuoleva vanhus on eduksi yhteiskunnalle. Mistä muka kaikille suurten ikäluokkien edustajille saadaan hoitajat?" Utrio kysyy.

Kirjailijan mukaan "on järjetöntä ja turhaa", että ihmisten elinikää yritetään nostaa tekemällä vanhuksille leikkauksia ja toimenpiteitä viimeisen puolen vuoden aikana ennen kuolemaa.

Ideaa voisi vielä jatkaakin. Miksi pelkästään vanhukset? Onhan muitakin ihmisryhmiä jotka eivät tee työtä eivätkä tule ikinä tekemään työtä. Myös vammaiset ja tilastollisessa mielessä (=suuri osa ryhmästä) pitkäaikaistyöttömät, vaikeasti integroituvat maahanmuuttajat sekä rikolliset ovat osa väestöä, jotka eivät tuota etua yhteiskunnalle.

Näkemys on melko.. no utilitaristinen. Ihmisen tulisi tehdä itsemurha kun hän muuttuu taakaksi ympäristölleen. Jos ihmiset tekisivät itsemurhan päästyään eläkkeelle, säästyttäisiin suurten eläkkeiden maksamiselta puhumattakaan kevenevistä terveydenhoitokuluista. Suurten ikäluokkien eläkepommi muuttuisi tällöin suutariksi. Vapaaehtoisesti toteutettuna ei jouduttaisi ikävien moraalisten kysymysten eteen kuin vaihtoehdossa, jossa tapettaisiin vanhukset väkisin. Teon moraalinen hyvä määräytyy sen ympäröivissä ihmisissä tuottavan hyödyn perusteella, eli siis puhdasta utilitarismia.

Entä se toteutus? Kaiken elävän perusvietti on pysyä hengissä ja lisääntyä, joten ehdotus itsemurhasta vaikkakin elämän loppumetreillä rikkoisi ensimmäistä elämän periaatetta. Ei liene vaikea päätellä, ettei näitä pillereitä käytettäisi kovinkaan paljoa. Käyttäjiksi tulee mieleen vain kaksi ryhmää. 1. Itsetuhoiset, 2. terminaalisesti sairaat. Eläkepommi tikittäisi yhä. Vaikeaa ei myöskään ole arvata, että jos tällaisia ryhdytään tarjoamaan vanhainkodin kahviautomaatin vieressä, niin niiden käyttöön saattaisi liittyä jonkinlaista painostamista. Tiukoilla budjeteilla syntyy varmasti sosiaalinen paine huonommassa kunnossa oleville. Kuvitteellinen keskustelu: "Kuule Maire, kun sä sairastat tuota dementiaakin jo niin pahasti ja kääretortutkaan ei sunnuntaisin riitä kaikille".

Sinänsä ihmisen oikeus päättää omastsa elämästään ja sen lopettamisesta on hyvä asia. Sen sijaan järjestelmän tuottama painostus päättää elämänsä keikahtaa pimeälle puolelle. Utilitaristiset motiivit rahan ja resurssien säästämiseksi ovat motiivi eivätkä oikeutus.

Millaista olisi ateistina islamilaisessa yhteiskunnassa?

Alunperin kristityistä ja juutalaisista käytettiin nimitystä kirjan kansat tarkoittamaan, että nämä ryhmät uskovat yhteen jumalaan, mutta vääristyneellä tavalla. Jumala on aikanaan antanut näille kirjan kansoille saman viestin kuin muslimeillekin, mutta viesti on aikojen saatossa vääristynyt eikä kirjojen kansojen usko ole enään puhdasta. Myöhemmin tähän määritelmään sisällytettiin myös zoroastrialaiset, sikhit ja jopa hindut sekä buddhalaiset.

Näitä jumalaan vääristyneesti uskovia ei kuitenkaan voitu kohdella kuin ketä tahansa muslimia. Heidän piti maksaa jizyaksi kutsuttua veroa islamilaiselle valtiolle, joka oli korkeampi kuin muslimien maksama zakat-almuvero. Vastineeksi jizyasta nämä ei-muslimit saivat pitää ja harjoittaa omaa uskontoansa sekä pitää omaisuutensa ja säilyttää ruumiillisen koskemattomuutensa. He eivät kuitenkaan saaneet olla virkamiehiä tai saavuttaa poliittista asemaa, omistaa aseita, hevosia, kameleja tai taloja, jotka olivat korkeampia kuin muslimien talot. Asema lain edessä oli myös erilainen kuin muslimin: dhimmi ei saanut todistaa islamilaisessa tuomioistuimessa. Tiivistettynä näiden ei-muslimien sallittiin olla olemassa, kunhan suostuivat alistumaan pysyvästi muslimien alaisuuteen. Kieltäytymisestä saattoi seurata joko vankeusrangaistus alistumiseen asti tai kuolema.

Tiettävästi Mohammedin kuoleman jälkeen suoranainen väkivalloin käännytys islamiin on ollut perin harvinaista. Kääntyjät ovat olleet ei-muslimeja, jotka ovat halunneet täydet kansalaisoikeudet vrt. dhimmin asema. Eri aikoina ja alueilla myös uskonnollisten vähemmistöjen vainoaminen on ollut motivaationa kääntymiselle.

Muslimivallan alle joutuneilta alueilta tavatut pakanat ym uskottomat taas saivat vähemmän oikeuksia kuin dhimmit tai eivät oikeuksia lainkaan.

Ateistina islamilaisessa valtiossa eläminen olisi varsin mahdotonta, koska valtio ei tarjoaisi minkäänlaista lainsuojaa. Rikoksen uhriksi joutuneelle ateistille vastattaisiin poliisiasemalla "voi voi". Myös ateistin omistaman talon voisi milloin tahansa ottaa kuka tahansa haltuunsa. Tällaisen ihmisen elämä perustuisi täysin ympärillä elävien ihmisten hyväntahtoisuudelle. Lähtökohtaisesti ateistin kääntyminen uskontoon, joka ei tarjoa todisteita teesiensä taakse voisi olla vain teeskentelyn takia tehty.

Ilman arvolatausta ja historiallisina faktoina tämä ei kuulosta niin pahalta, edes historiallisessa kontekstissaan, sillä kohtelivathan kristitytkin keskiajalla ja vielä myöhemminkin toisuskoisia kaltoin. Veroja maksetaan nykyisessä yhteiskunnassakin jo aivan liikaa ja aseiden saamista ollaan rajoittamassa. Teeskentelemällä muslimia saisi vielä omat verot pienemmäksi ja saisi omistaa hevosen tai nykyään auton. Ainahan sitä nyt voi opetella ulkoa muutaman rukouksen ja vaikka torkkua kontillaan muutaman kerran päivässä Mekkaan päin vastineeksi kansalaisoikeuksista. Pitäisi vain pitää salaisuutena olevansa ajatusrikollinen, joka onkin sitten todella syytä pitää salaisuutena. Jos jää kiinni islaminuskon teeskentelystä, rangaistuksena on kuolema.

Eläminen olisi mahdollista jos antaisi elämän rullata rutiineilla. Aamulla aamiaisen jälkeen töihin. Töiden jälkeen iltapäivällä kotiin ja illalla taas nukkumaan. Kun ajattelisi vain päivän konkreettisia toimia eikä ikinä kyseenalaista mitään pärjäisi luultavasti aivan mainiosti. Alkoholin käyttö viikonloppuisin vaatisi enemmän luovuutta, mutta mahdollista sekin olisi salattuna.

Nyt otan esiin punaisen kortin (vrt. natsikortti). Sosialistisissa valtioissa kansalaisten jokapäiväinen elämä oli juuri tällaista. Elämä rullasi paikallaan ja valtio tarjosi työpaikan, elintarvikkeet, vaatteet ja asumisen. Riitti kuin teki tehtaassa sen minkä käskettiin. Vaikeuksiin joutui vasta jos erehtyi sanomaan ääneen jotain kiusallista järjestelmässä havaitsemistaan epäkohdista tai syyllistyi peräti sellaiseen julkeuteen, että vaati muutoksia järjestelmään. Sellaista järjestelmää kutsutaan yleisesti totalitaariseksi.

Sinänsä islam ei ole mitenkään poikkeava uskonto kun mietitään uskontoa totalitaarisen valtion ytimenä. Se on tosin nykyäpäivänä ainoa käytössä oleva uskonto, jota käytetään totalitaaristen valtiokoneistojen ytiminä. Kristinusko on uuden ajan alusta lähtien menettänyt otettaan maallisesta vallasta, eikä ole näkyvissä sellaista tekijää mikä tuon suunnan kääntäisi. Juutalaisuus etnisenä uskontona ei kykene leviämään ja se lakkasi olemasta totalitaarinen uskonto roomalaisten pakotettua juutalaiset pois Palestiinasta. Hindulaisuuden tulevaisuus näyttää samalta kuin kristinuskonkin ja samoin buddhalaisuuden.

Jumalanpilkasta

Halla-aho sai käräjäoikeudelta tuomion uskonrauhan rikkomisesta, eli toisinsanoen jumalanpilkasta. Laki uskonrauhan rikkomisesta sekä tuomioistuimen perustelut ovat hyvin mielenkiintoisia. Laissa todetaan:

Joka julkisesti pilkkaa Jumalaa tai loukkaamistarkoituksessa julkisesti herjaa tai häpäisee sitä, mitä uskonnonvapauslaissa (267/1922) tarkoitettu kirkko tai uskonnollinen yhdyskunta muutoin pitää pyhänä on tuomittava uskonrauhan rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.

Tätä väljempää lakia tuskin voi olla olemassa. Uskonnollinen yhdyskunta voi itse määritellä mitä se pitää loukkaavana. Käräjäoikeuden tuomiossa sentään rajoitetaan lain tulkintaa:

Rikoslain 17 luvun 10 §:n perusteluissa (HE 6/1997)
todetaan, ettei uskonnollisen yhteisön asiallinen
arvostelu toteuta uskonrauhan rikkomisen
tunnusmerkistöä. Sitä ei lain esitöiden mukaan toteuta
myöskään ivallisessa sävyssä tapahtuva arvostelu, johon
sisältyy asiallisia perusteita. Kysymyksessä olevan
säännöksen soveltaminen edellyttää hallituksen esityksen
mukaan, että on ilmaistu pyhänä pidettävään seikkaan
kohdistuva käsitys, joka on omiaan halventamaan kohteen
arvoa toisen ihmisen silmissä. Teko voidaan katsoa
tapahtuneen loukkaamistarkoituksessa, kun herjaamisen
tai häpäisemisen loukkaavuuden käsittävät myös sellaiset
henkilöt, jotka kenties itse eivät pidä herjaamisen tai
häpäisemisen kohdetta pyhänä, mutta antavat arvoa
toisella tavalla ajattelevien ihmisten vakaumukselle.

Lakia siis tulkitaan niin, että on laitonta arvostella uskontoa sellaisella tavalla, jossa myös uskontoon kuulumattomat ymmärtävät loukkauksen tapahtuneen tai arvostelu loukkaa uskonnon harjoittajien ihmisarvoa. Hetkinen, mutta entäs jos arvostelu perustuukin faktoihin? Mikä tai kuka silloin suorittaa loukkauksen? Ammuttiinko nyt viestintuojaa? Vai ovatko faktojen pohjalta tehdyt johtopäätökset laittomia jos ne ovat liian kiusallisia? Aishan ikä esiintyy useissa hadithoissa ja Mohammedin käytöstä pidetään esimerkillisenä ja tavoiteltavana. Johtopäätös, jota en nyt rikosoikeudellisten seuraamuksien pelossa toista, perustuu siis tosiasioihin.

Otetaanpa esimerkiksi muinaiset atsteekit. Atsteekit uhrasivat tuhansia sotavankeja vuosittain mm leikkaamalla veitsellä uhriensa sydämen irti. Uhrien ruumiit saatettiin syöttää eläimille tai paiskata temppelin portaita alas. Johtopäätöksenä moisesta käytöksestä voi perustellusti esittää, että atsteekkien uskonto oli väkivaltainen ja raakalaismainen. Suorastaan perversio. Tämä uskonto on tosin nykypäivänä kuollut, joten heidän uskoaan perversioksi luonnehtimalla en voi loukata enään nykypäivänä ketään.

Johtopäätös, jota ei sovi kiistäminen on atsteekeista se, että heidän uskontonsa oli nykystandardein väkivaltainen. Jos se olisi yhä elossa, pitäisikö meidän vältellä atsteekkien loukkaamista? Jos kyllä, niin tämä olisi eräs pahimmista esimerkeistä kulttuurirelativismismin mahdottomuudesta, jota voidaan perustellusti myös nähdä Halla-ahon tuomiossa.

Itse voisin hyväksyä käräjäoikeuden perusteluista sen, että on laitonta loukata toisten uskontoa jos loukkaus perustuu puhtaaseen panetteluun. Kiusallisten tosiasioiden tulkitseminen "loukkaukseksi" taas alkaa kuulostaa enemmänkin suomettumiselta.

Ylen valelaskut

Pääministeri esittää poikkeusta yle-maksuun. Maksun voisi siis välttää jos tekee kirjallisen vakuutuksen internetistä, kännykästä ja televisiosta luopumisesta:

Vanhanen oli pohdiskellut, että kirjallisen vakuutuksen Yle-maksusta voisi antaa esimerkiksi veroilmoituksen täyttämisen yhteydessä. Mahdollisuuksia on kuitenkin muitakin.

Koska Yle on nykyisin levittäytynyt vahvasti internetiin, kirjalliseen todistukseenkin liittyy moninaisia ongelmia. Jos vapautuksen ehtona on, ettei käytä mitään Ylen tuotannon seuraamiseen kelpaavia välineitä, joutuisi todistuksen antaessaan käytännössä luopumaan myös internetin ja kännykän käytöstä.

Tämän täytyy melkein olla vitsi. Se että yleisradiolla on kotisivut, jossa jaetaan videoleikkeitä esitetyistä ohjelmista, onkin nyt peruste sille, että kaikkien suomalaisten olisi maksettava yle-maksu sivuilla käymisestä. Voisinkohan minäkin tehdä samoin? Tämä blogi on kaikille avoin, mutta haluaisin kuitenkin saada rahallisen korvauksen käytetystä ajasta ja vaivasta, joten voisinko lähettää satunnaisesti valituille internetin käyttäjille vaikkapa 1,5€ laskun blogin lukemisesta kerran kuukaudessa? Koska käyttö on mahdollista muuallakin kuin kotona - kuten kirjastosta tai matkapuhelimella, niin voisin lähettää laskun käytännössä kelle tahansa.

Todellisuudessa näin toimiessani saisin syytteen petoksesta ja pääsisin jonkin paikallislehden uutisiin valelaskujen lähettämisestä. Yle-maksun kaltaisen älyttömyyden ehdottaminen on vain mahdollista lailla suojatulle monopolille. Se luo myös moraalisen hasardin poistamalla kaiken vastuun tuotteen laadusta. On aivan sama katsoisiko ylen kanavia kukaan, mutta kaikki silti joutuisivat maksamaan niistä.

Yksityinen mediayritys joutuisi vastaavassa tilanteessa tarjoamaan palvelujansa maksukortilla. Yle-maksun vaihtoehtonakin sitä on ehdotettu, mutta asiasta päättävät (itse yle?) ovat olleet hyvin nihkeitä sille ajatukselle. Mahtaisiko johtua siitä, että maksukortin kanssa yle joutuisi kilpailemaan markkinatalouden lainalaisuuksien vallitessa. Tulot putoaisivat reippaasti nykyisestä puolivapaaehtoisuuteen perustuvaan järjestelmään verrattuna. Vaikkapa eipä sillä väliä, ettei yrityksen tulos pohjautuisi sen tuotteiden tarpeelle. Eikä myös sillä, että pakkorahoituksella lihova instanssi kilpailisi yksityisrahoitteisten kanssa.

Aiemmin käytetty perustelu lupamaksujen käytöstä jakeluverkon ylläpitämiseksi ja rakennuskustannusten täyttämiseksi ei myöskään ole pätenyt maaliskuun 2005 jälkeen, koska verkkoyhtiö Digita Oy myytiin tuolloin Ranskaan.

Ainiin. Koska yleisradio lähettää uutisia kaupungilla olevien taulunäyttöjen välityksellä, pitäisikö yle-maksusta vapautuvan vakuuttaa myös ettei ikinä poistu kotoa vai riittäisikö, että kulkee aina silmät kiinni tuollaisen näytön ohi?

Ehdotus maahanmuutto-ongelmaan

Nykyään käytävässä maahanmuuttokeskustelussa on toistaiseksi nähty lähinnä nimityksiä kuten "rasisti" tai "kukkahattu" osapuolten ottamatta lainkaan kantaa toistensa asiaan. Kunnallisvaalien jälkeen oli hetken aikaa ilmapiiri, jossa odotettiin vihdoin alkavaksi asiallista keskustelua maahanmuutosta. Sen sijaan keskustelu siirtyikin oikeussaliin, mihin se ei mielestäni todellakaan kuulu.

On esitetty kysymys "mitä maahanmuuton ongelmille sitten pitäisi tehdä". Asetan lusikkani maahanmuuttokeskusteluun ja vastaan tuohon kysymykseen omalla ehdotuksellani.

Määrittelen aluksi mitä tarkoitan maahanmuutto-ongelmalla. Sen perusta on klassinen kahden tai useamman keskenään elävän kulttuurin taipumus luoda konflikteja. Esimerkkejä on maailma ja sen historia täynnä. Liki jokainen sisällissota saa voimansa etnisestä tai kulttuurisesta erilaisuudesta. Ihminen on laumaeläin, joka ei tunne sympatiaa oman ryhmänsä ulkopuolelle ja on valmis kohtelemaan tai ainakin sallimaan muiden kuin omaan ryhmäänsä kuuluvien hyvinkin rajun kohtelun. Konkretisoin: 2004 Aasian tsunamissa kuoli 178 suomalaisia ja kansakunta suri tapahtunutta. Tsunami tappoi kuitenkin yhteensä liki 200000 ihmistä, mutta nämä 178 merkitsivät meille enemmän. Tätä eräänlaista kaksoistandardia en kritisoi, enkä kiellä edes itsessäni, vaan tunnustan inhimillisenä piirteenä liki meissä jokaisessa.

Tästä voidaan tehdä vain yksi johtopäätös: Monikulttuuri, jossa useampi kulttuuri elävät samassa kansakunnassa, on korrektisti sanottuna haasteellinen tavoite. Kyynikkona sanoisin, että jopa mahdoton tavoite. Maahanmuutto on nähty yleisesti jonkinlaisena väistämättömänä tapahtumana, jota ei pidä vastustaa. Tästä olen kylläkin eri mieltä, mutta oletetaan nyt, että asia olisi näin. Johtopäätökseni on, että kulttuurien väliset erot tulisi olla riittävän pieniä aiheuttaakseen suuria ongelmia. Tarvitaan siis integraatiota. Mutta entä sitten ne jotka eivät halua tai kykene integroitua. On aika suuri vaatimus vaatia ihmiseltä sopeutumista vieraaseen yhteiskuntajärjestykseen.

On realismia ettei nykyään maassaolevia integroitumiskelvottomia maahanmuuttajia voida karkottaa maasta ennenkuin ne tekevät rikoksen. Karkotuksesta huonon sopeutumisen vuoksi käytännössä nousisi valtava meteli. Sen sijaan maahan tulevien uusien maahanmuuttajien määrä riippuu tasan tarkkaan byrokratian sallimuksesta. Poliittiset realiteetit määrittelevät jostain käsittämättömästä syystä rajat byrokratian sallimukselle. Ei voida vain simppelisti kieltäytyä ottamasta vaikeasti integroituvia maahanmuuttajia Afrikasta ja Lähi-Idästä, koska siitäkin nousisi valtava haloo.

Olenkin miettinyt juonta maahanmuuton ongelmien ratkaisemiseksi, johon saattaisi jopa muutama vapaan liikkuvuuden kannattajakin erehtyä. Määritellään aluksi integroituminen sellaiseksi, jossa maahanmuuttaja osaa kielen (=kirjallinen ja suullinen kielikoe) ja elättää itsensä itsenäisesti. Integroituvan täytyy olla joko töissä tai itsenäisenä yrittäjänä jonkin ajan. Esimerkiksi vuosi tai kaksi. Työksi tai yrittämiseksi ei lasketa julkisrahoitteista tai työskentelyä jossain maahanmuuttajaa varten perustetussa ohjelmassa. Ei siis synergian siltoja tai sovittelua ja ennakkoluulojen poistamisen konsultointia yms nollatyötä, sellainen ei ole millään asteikolla tuottavaa työtä.

Kielikoe on melko helppo asia järjestää ja valvoa. Työnteon määritteleminenkään ei pitäisi olla vaikeaa, koska verottajalta, kelalta ja työvoimatoimistolta pitäisi löytyä riittävä tieto määritelmän tekemiseen. Pitkä - vuoden tai kahden tarkastelujakson pitäisi karsia suurimmat väärinkäytökset pois, sillä tekaistuilla työtodistuksilla ei elä, ja jos rahaa löytyy jostain muusta lähteestä, niin verottajankin pitäisi olla hyvin kiinnostunut niiden alkuperästä.

Kielen opetus täytyy järjestää samoin koulutus, jotta töihin pääseminen olisi edes teoreettinen mahdollisuus. Niihin täytyy siis lisätä rahaa. Yksi vaihtoehto olisi sellainen missä maahanmuuttaja joutuu ottamaan eräänlaisen opintolainan jolla rahoittaa opiskelunsa. Käteisenä tuota lainaa ei saa. Laina maksetaan takaisin myöhemmillä ansioilla. Luultavasti tämä lainavaihtoehto olisi liikaa vaadittu nykyisessä ilmapiirissä, joten pitäisi siis käytännössä ottaa jostain muusta kohteesta rahaa maahanmuuttajien kouluttamiseen. Australiassa oli järjestelmä, jossa tulija joutui maksamaan oman ylläpitonsa, mutta tämä jouduttiin lakkauttamaan vastustuksen vuoksi. Nykyinen budjetti maahanmuuttajien kouluttamiseen on selvästikin liian vähän tai sitten nykyistä koulutettavien mamujen määrä pitäisi saada huomattavasti pienemmäksi mikä tuskin onnistuu poliittisena ehdotuksena.

Periaatteessa tähän mennessä ei nykymenoon mitään uutta kuin enemmän panostusta kielen ja ammatin opiskeluun. Pitäisi olla suht helposti hyväksyttävissä eduskunnan demareissa ja kepulaisissa. Ehkä myös kokoomuslaisissa. Sitten vähän uutta ajatusta mukaan. Integroitumisohjelman päätyttyä yli vuoden tai kahden (riippuu maahanmuuttajasta itsestään) päästä maahanmuuttaja saisi kansalaisuuden. Vapaan liikkuvuuden kannattajat hurraavat!

Tässä tulee koira haudattuna: Integroitumassa olevien maahanmuuttajien määrä on käytännönkin syistä pakko rajata johonkin. Voitaisiin vaikka määritellä nykyään maassa oleskelevien määrän tai jos rahasta on pulaa, niin sitten sellainen kiintiö jonka kouluttamiseen on varaa. Tuon kiintiön ulkopuolella ei pääse maahan. Satamakontista löytyneet "lapset" käännytetään pois vaikka olisivat syöneet passinsa tai tulleet uponneesta Atlantiksesta. Kiintiön sisään voi määritellä, jos on tarvetta sitten tarkemmat kiintiöt. Esim humanitaarinen ja työperäinen. Kokonaisintegroitumiskiintiö pysyy vakiona. Kun maahanmuuttaja pääsee ohjelmasta ulos voidaan ohjelmaan ottaa sisään uusi maahanmuuttaja. Kiintiöstä voi tulla karkotetuksi epäsosiaalisella käytöksellä tai olemalla osallistumatta koulutuksiin. Poislukien tietysti tapaus jossa pinnari pystyykin läpäisemään kokeita, niin sama se istuuko tunnilla vai opetteleeko kotona.

Tiedämme kuitenkin, että haastavimmista paikoista tulevat maahanmuuttajat eivät integroidu. Tämä tottakai johtaa lopulta siihen, että integraatio-ohjelma täyttyy luku- ja kirjoitustaidottomista syrjäisimmiltä vuoristoseudulta tulleesta aineksesta. Sisäisellä kiintiöinnillä voidaan pitää osa ohjelmasta jotenkin juoksevana, jonka läpi ne oikeasti työperäiset voivat kulkea. Humanitaarinen maahanmuuttokiintiö taas tukkisi itsellään itsensä. Loogisesti ajattelevat maahanmuuton kannattajat eivät voisi edes valittaa, kun pitäisi samalla myöntää, että ne sivistymättömimmät eivät integroidu ikinä. Kuka kehtaisi sanoa "kiintiötä pitää suurentaa koska se on ennestään täynnä sopeutumattomia barbaareja" tai "kansalaisuus pitäisi myöntää sopeutumattomalle barbaarille koska halutaan lisää sellaisia ohjelmaan". On vieläpä järkevää pistää nykyään integroitumisen tarpeessa olevat tähän ohjelmaan ensimmäiseksi vuosikurssiksi, joten efektiivisesti maahanmuutto pysähtyisi kuin seinään heti ohjelman käynnistyttyä, kunnes ensimmäiset tulisivat läpi.

Poliittisesti ajatellen monikulttuurin kannattajille tämä ei olisi ongelma, koska he luottaisivat siihen, että sitten muutaman vuoden päästä se monikulttuurionni vasta alkaakin. Mamukriittiset luultavasti vastustaisivat tällaista ehdotusta samasta syystä. Kun ohjelman tulos alkaa paljastua, niin oli loogista tai ei, niin kaikenlaista kitinää alkaa varmasti esiintyä. Kaiken järjen mukaan suurin osa kritiikistä pitäisi mennä syytöksiin ohjelman tehottomuudesta. Kaikki se haloo mikä menisi vaihtoehdossa rajojen sulkeminen rasistisille päätöksentekijoille, menisikin nyt muualle. Toimenpiteenä ohjelmaa jouduttaisiin tottakai tehostamaan. Luultavasti koulutuksen määrää tai laatua parantamaan. Ongelman ydin toki olisi integroitumiskelvoton ihmisjoukko, jonka integroimiseksi ei taida olla mitään tehtävissä. Toki on mahdollista, että ohjelma onnistuisikin yli kaikkien odotuksien, mutta siinä tapauksessahan ei pitäisi ainakaan maltillisilla nuivilla ollakaan mitään ongelmaa. Suurin uhka olisi, että järjestelmää ylläpitävät viranomaiset alkaisivat hyväksyä kielikokeissa jokaisen joka osaa sanoa "kissa".

Laittomasti oleskeleviin tai kantaväestöön kuuluvan kanssa perhettä perustaneisiin tätä systeemiä ei voisi luonnollisestikaan soveltaa. Samoin tämä systeemi ei estä nykyään jo maassaolevien lisääntymistä ja siten huomattavan suurten vähemmistöjen syntymistä luonnollisella tavalla integraatio-ohjelman ulkopuolella. Järjestelmä olisi kuitenkin riippumaton ideologisesti. Se on myös käytännöllinen - sisään pääsisivät ne jotka haluavat integroitus osaksi suomalaista yhteiskuntaan. Ulos taas jäisivät ne jotka eivät halua integroitua.