tiistai 27. lokakuuta 2009

Liikevoima ja hankautuminen johtaa hyvinvointiin ja onnellisuuteen?

Jukka Mallinen kirjoitti Vihreään Lankaan melkoisen tykityksen islamkritiikin venäläisyydestä. Jätän pääosan kirjoituksesta omaan arvoonsa, koska sitä on jo käsitelty toisaalla, mutta tartun kirjoituksen loppuun:

Länsi on aina saanut liikevoimansa hankautumisesta muihin sivilisaatioihin. Sen historian ydin on liike ja muutos, kehitys ja valistus, myyteistä vapautuminen ja relativismin vahvistuminen.

Dogmaattiset yhden totuuden valtakunnat ja totaaliset pelastuskertomukset – jotka eivät halua hyväksyä historian perimmäistä mielettömyyttä ja ironiaa – haastavat länsimaisen epäilyn.

Vihavaisen ja Halla-ahon ristiretki uhkaa siis eurooppalaisuuden perusarvoja.

Avataanpas tätä liikevoimaa ja hankautumista muihin sivilisaatioihin. Tämä on tarkoittanut kautta kirjoitetun historian sotimista. Se liikevoima ja hankautuminen on konkreettisesti tarkoittanut Aleksanteri Suuren sotaretkiä, Rooman valtakunnan väkivaltaista laajentumista ja feodaaliajan kuninkaiden ja herttuoiden keskinäistä taistelua maasta. Unohtamatta kirkon ajatusmonopolia, jolla oikeutettiin yksi jos toinenkin valloitussota, sekä vaiennettiin väärinajattelijat. Tämä vuosituhansia kestänyt hankautuminen on tuonut pelkästään vain sanoinkuvaamattomia inhimillisiä kärsimyksiä eurooppalaisille. Lopulta koittanut valistus oli sekin reaktio vuosisatoja kestäneeseen tieteen ja ajattelun ummehtuneisuuteen, jossa muutamat ihmiset irtisanoutuivat tästä viheliäisestä kierteestä. Kehitys ja valistus eivät kuitenkaan ole olleet mikään hankautumisesta johtuvan väkivallan hillitsijä. Päinvastoin, kehitys on tuonut tehokkaammat ja tappavammat aseet sodankäyntiin ja valistuksen tuoma tieto puolestaan uusia ideologioita ja perusteita sotimisen syyksi.

Toisen maailmansodan jälkeen koittanut suhteellisen rauhallinen aika Euroopassa on selvästi sokaissut ihmisiä ja erityisesti Jukka Mallisen kaltaisia henkilöitä kuvittelemaan, että historiassa olisi kääntynyt uusi aika, jossa konfliktit karttavat nyt länttä teimmepä täällä mitä tahansa. Ellei sitten peräti peräänkuuluteta niitä konflikteja luomaan tänne muutosta, kuten Akuliina Saarikoski haluaisi.

Jos tämänlainen ajattelu on kovinkin yleistä maahanmuuton puolesta ajattelevien ihmisten keskuudessa, niin ei oikeastaan voi ihmetelläkään sitä ristiriitaa miksi näitä ihmisiä ei juuri häiritse maahanmuuton varjopuolet. Hehän juuri haluavatkin maahanmuutosta aiheutuvan konflikteja ja siten väkivaltaa.

Mitä tuohon viimeiseen ristiretki-kommenttiin tulee, niin henkilökohtaisesti toivon, että maahanmuutosta ryhdyttäisiin keskustelemaan julkisesti ja toivon, että myös Halla-ahon ja Mallisen kaltaiset ihmiset osallistuisivat näkyvästi keskusteluun. Erityisesti toivoisinkin Mallisen ja Saarikosken tapaisten ajattelijoiden ideoille julkisuutta. Uskon vakaasti siihen, että mielipidettä ei pidä vaientaa, koska se on omasta mielestäni väärin, vaan sitä pitää päinvastoin korottaa vieläkin näkyvämmäksi, jotta mahdollisimman moni voisi sen nähdä ja päätellä sen vääräksi.

Vihavaisen ja Halla-ahon ristiretken muodostamasta uhasta eurooppalaisuuden perusarvoja kohtaan olen loogisen päättelyketjun jälkeen Jukka Mallisen kanssa samaa mieltä. Eurooppalaiset perusarvot lähtevät historiallisten esimerkkien perustella ajatuksesta kriisit kehityksen katalyyttinä. Kriisien estäminen luomalla muutosvastarintaa on siis kehityksen este. Toinen juttu sitten kuka eurooppalaisena itseään pitävä enää haluaa kannattaa eurooppalaisia perusarvoja, jotka osataan nykyään paremmin Euroopan ulkopuolella.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti